Sattumuksia ja mietteitä sävelsavotoilta

Kiitorata

julkaistu 19.10.2020

 

Olen säveltänyt suuren osan musiikistani alunperin melko rajattua paikallista käyttöä ajatellen. Jotkut kappaleistani ovat sitten tavalla tai toisella löytäneet tiensä avarammille tantereille ja kasvaneet syntyperäänsä suuremmiksi. Yksi esimerkki tällaisesta on listamenestystäkin maistanut laulu Kyynelten kiertorata.

 

Parkanon lukio ja Ylä-Satakunnan musiikkiopisto toteuttivat vuosituhannen vaihteessa musiikkinäytelmän Älä katso taaksesi. Lukion oppilaat olivat laatineet Orfeus-myyttiä modernisoivan käsikirjoituksen, johon sävelsin kymmenkunta laulua. Yksi näistä oli mollislovari, jossa synkkyyteen vajonnut päähenkilö kaipaa «tähtisumun syleilyyn».

 

Kun harjoittelimme kappaletta musiikkiopistolaisten kanssa, sain myönteistä palautetta, jollaiseen en ollut nuorten soittajien taholta tottunut. Eräskin orkesterilainen kysyi ensimmäisessä treenissä - samalla kun soitti - että kai olen ajatellut käyttää näin hyvää biisiä muuallakin kuin Parkanossa?

 

Sitä lähdin yrittämään. Lähetin laulun katsastettavaksi tenori Pentti Hietaselle, jonka tiesin suunnittelevan uutta albumia. Kului tovi, ja Pentti kertoi Kyynelten kiertoradan päätyvän tulevan levynsä nimikappaleeksi.

 

Pentin levy pysyi Suomen virallisen albumilistan kärkipäässä useita viikkoja nousten parhaimmillaan sijalle viisi. Se oli oman musiikkini kohdalla ennenkokemattoman hienoa, pientä detaljia lukuunottamatta. Jostain syystä tiedotusvälineille lähetettyihin listoihin pujahti painovirhe, joka pysyi korjaamatta viikosta toiseen. Albumi keikkui listoilla nimellä Kyynelten kiitorata – niin lehdissä kuin televisiossakin.

 

Kiitorata-sana singautti otsikon melodramaattisuuden uusiin korkeuksiin. En itsekään kummastellut, kun se sai osakseen pilkkaa TV:n listaohjelmassakin, jossa DJ General Njassa (o.s. Jyrki Jantunen) röhötteli albumin nimelle.

 

Tapaus jäi hiertämään ja palaa häiritsevästi mieleen aina kappaletta kuunnellessani. Siksikin minulla oli suunnitelmissa kirjoittaa uusi englanninkielinen teksti, kun valmistelin jazz-laululevyäni vuonna 2010. En kuitenkaan saanut uutta lyriikkaa aikaan ennen studiosessiota, joten kappale päätyi instrumentaaliraidaksi nimellä Space Between Us. Suuresti kunnioittamani muusikot Masa Orpana, Saku Järvinen, Jani Koskela ja Teijo Suomi versioivat musiikkiani sydäntä lämmittävällä laadulla.

Kenties englanninkielinen versio vielä joskus syntyy. Sen otsikoksi saattaa tulla jotakin muutakin kuin Space Between Us, mutta Runway of Tears se ei tule olemaan.