Sattumuksia ja mietteitä sävelsavotoilta
Särkyykö se? julkaistu 17.10.2020
Kiitorata 19.10.2020
Emigranttina puhallinmaailmassa 21.10.2020
Pallomusiikkia 23.10.2020
Syviä vesiä 25.10.2020
Oopperasurutyö 25.10.2020
Euroviisutarjokas 29.10.2020
Parran syntyvaiheet 1.11.2020
Kun muuntelin Tomppaa 1.11.2020
Joululaulu ja Jounin profetia 7.11.2020
Preludi 11.11.2020
Haaveet ja lama 14.11.2020
Kiva kappale 15.11.2020
Hoosiannaa ja haihtuneita rojalteja 17.11.2020
Näin Norjassa 3.12..2020
Pahiksena ja paikkaajana 2.1.2021
Kielikysymys 10.1.2021
Kilpailusäveltämisestä 23.1.2021
Erään taiteilijan muotokuva? 26.1.2021
Suudelman kunniaksi 2.2.2021
"Kun sä et oo yhtään rock" 6.2.2021
Lohturuokaa ja puhdetöitä 26.2.2021
Nemo ja Mowgli 2.4.2021
Amatöörien puuhastelua 1.10.2021
Hiirikarkotin kallossa 18.5.2022
Kun muuntelin Tomppaa
julkaistu 1.11.2020
Kotkan kaupunginteatterin esittämä Supan Tomppa oli ensimmäinen ammattimaisesti tuotettu näyttämöteos, johon sävelsin musiikin. Kotkalaisen Timo Pusan elämään ja teksteihin perustunut musiikkinäytelmä sai ensi-iltansa teatterinäyttämöksi muuttuneessa legendaarisessa satamaravintola Kairossa vuonna 2003. Musiikin tilasi teatterinjohtajana tuolloin Kotkassa toiminut Kari Arffman.
Supan Tomppa oli miellyttävä produktio, joka sujui alusta loppuun kommelluksitta. Käsikirjoittaja-ohjaaja Raija-Sinikka Rantala teki erittäin laadukasta jälkeä, kuten hänen meriiteillään saattoi odottaakin, ja lavalla oli rautainen esiintyjäryhmä. Se koostui hyvin laulavista Kotkan kaupunginteatterin vakiokasvoista sekä nuoren polven näyttelijöistä, joita sittemmin on nähty suurissa tehtävissä myös musikaalirintamalla.
Tein näytelmään hiukan toistakymmentä laulua. Pop- ja rock-melodioita oli mukava kirjoitella. Ainoa ammatillisesti ongelmallinen kysymys työssä oli se, miten käsittelisin Timo Pusan eli Supan Tompan tekstejä, joihin laulujen oli tarkoitus pohjautua. Lyhyitä, usein hyvin arkisia sanakäänteitä sisältäneitä runoja ei oltu alunperin kirjoitettu sävellettäviksi, eivätkä ne sellaisenaan oikein luontevasti istuneet lauluiksi, ainakaan tavoiteltuun tyylilajiin. Timo Pusan tekstien oikeuksia valvoi hänen tyttärensä. Hänen kanssaan käytyjen keskustelujen jälkeen ratkaisimme asian niin, että käsiohjelmaa myöten laulutekstit määriteltiin Timo Pusan tekstien pohjalta tehdyiksi, ei hänen runoikseen.
Sain mahdollisuuden toistaa sanoja ja lauseita, kääntää sanajärjestyksiä ja tarvittaessa yhdistellä eri runoja yhdeksi lauluksi. En ole vieläkään aivan varma, oliko valittu lähestymistapa teksteihin paras tai oikea, mutta ainakin se tuntui toimivan näytelmän vastaanoton perusteella. Myös runoilijan omaisilta tuli myönteistä palautetta. Päätän pysyä siinä ajatuksessa, että Timo Pusa itsekin olisi työtavan sallinut.